Kuvauksellisia yksityiskohtia

Lämpö, valo, varjo ja kaikki kauneus ympärillä oli sanoin kuvaamattoman häikäisevää pimeästä ja kylmästä tulleelle Suomi-neidolle!

Yllä olevassa kuvassa: Puusta on varissut punaisia kirsikan kokoisia marjoja tuliperäisestä kivestä rakennetulle etupihalle ja rappusille. Kaunista!
Vihreää sammalta, housut kuivumassa, katu joka koostuu rappusista ylös, ylös ja aina vain ylöspäin.
Uusi ovi, vanha yläosa. Kuka täällä asuu?

Fado laulua!

Arceniossa lauletaan Fadoa!

Fado Portugalilaisten sielunmaisema!

Oi Fadooo! Sielun sisimmästä lähtevää musiikkia. Laittaa itkemään, tutkiskelemaan itseään. Ei kovisille!

 Fado laulaja ja kitaristi Marcellinossa odottamassa esiintymisvuoroaan.

 Arcenio tavernan omistajan poika. Aina huppelissa, kun hänet tapasin. Itse myös esiintyy.

 Saboda de Fado. Uusi puolisen vuotta avoinna ollut paikka Funchalin cable carin lähettyvillä. Paikassa enemmän nuoria ja mukava meininki.

Aiptek Taidelaarikamera minulla Madeiralla

 Meri myrskysi jo pari viikkoa sitten Madeiralla pääkaupunki Funchalin kaduille.

 Funchalin satamassa laiva yöllä.

 Camara la Lobosin kauniita kalastaja-aluksia. Churchill oli täällä jo 50-luvulla akvarelleja tekemässä. Suosittelen. Rakastuin tähän paikkaan. Itseasiassa kävelin 20 km:n matkan pääkaupunki Funchalista tänne ja takaisin yhden päivän aikana. Sain imettyä itseeni kaikki ihanat maisemat, ihmiset, rakennukset valot ja varjot, kastelukanavia pitkin valuvan veden, vanhan hampaattoman ukon paistattelemassa päivää tien penkereeseen nojaten. Kiitos Madeira tästä kokemuksesta!